Lumikki ja seitsemän kääpiötä

Kauan sitten eli kuningatar, joka toivoi tyttärelleen kauneutta. Kun prinsessa Lumikki syntyi, hänellä oli hiukset mustia kuin yö, huulet punaiset kuin veri ja iho valkoista kuin lumi.

Kuningattaren kuoltua uusi äitipuoli tuli linnaan. Hänellä oli taikapeili, jolle hän kysyi joka päivä: "Peili, peili, kerro ken on kaunein koko maassa?"

"Te olette kaunein," vastasi peili vuosien ajan.

Mutta kun Lumikki täytti viisitoista, peili vastasi: "Te olette kaunis, mutta Lumikki on kaunein koko maassa."

Äitipuoli vihastui ja käski metsämiehen viedä Lumikin metsään. Mutta metsämies oli kiltti ja kehotti: "Juokse kauas, äläkä palaa koskaan!"

Lumikki löysi syvästä metsästä pienen mökin, jossa asui seitsemän kääpiötä. He hyväksyivät Lumikin perheenjäsenekseen.

Kun äitipuoli kuuli Lumikin olevan vielä elossa, hän tuli vanhana naisena ja antoi Lumikille myrkyllistä omenaa.

Lumikki kaatui syvään uneen. Kääpiöt rakensivat hänelle lasisen arkun, jonka vieressä he pitivät vahtia.

Eräänä päivänä ohikulkeva prinssi näki kauniin Lumikin. Hänen rakkautensa herätyssuukko mursi taikuuden.

Lumikki heräsi, ja he elivät onnellisina yhdessä kääpiöiden kanssa.